Onkohan liian paljon sanottu, että otan loppukirin? Tavoitteenani on suorittaa harjoittelu tämään kevään aikana ja saada osaamiseni osoitettua vielä niiltäkin osa-alueilta, joilta se vielä on osoittamatta. Työläintä on noiden digimerkkien suorittaminen...
Opinnot ovat tähän saakka ollet antoisia. Olen oikeastaan yllättynyt siitä, millaisen prosessin olen saanut jo tähän mennessä käydä läpi. Oman mausteensa prosessiin on tuonmut se, että olen ollut kahdessa eri opiskelijaryhmässä mukana. On siis ollut paljon uusia ihmisiä, joihin on saanut tutustua ja tietenkin se ei aina ole helppoa. Ryhmissä on kuitenkin ollut toisia kannustava ilmapiiri, joka on rohkaissut ottamaan kantaa ja osallistumaan opiskeluun. EHOPE-ryhmä, jossa olen ollut syksystä lähtien, on useaan otteeseen siirtänyt minut pois mukavuusalueeltani - tai ei niinkään ryhmä vaan opiskelu ryhmässä.
Opiskelu eHOPE-ryhmässä on vaatinut toisenlaisia taitoja kuin ne, joita olen tottunut käyttämään muussa opiskelussa: digiosaamista. Olen nyt suorittanut muutaman digimerkin ja työlästä on; jotenkin tuntuu, että teen joka kerta kaikki mahdolliset virheet...no, periksi enanna vaan suoritan ne. AC-lla työskentely antaa mahdollisuuden erilaiseen vuorovaikutukseen; vaatii taitoa kuunnella keskittyneesti toisia ja samalla keskittyä omaan opimiseen.
Osaamisen osoittaminen niin sanotussa palapelimalissa vaatii huolellista suunnittelua. Millaista visuaalista materiaalia, miten jaksotan tuokion, miten aktivoin osallistujia, miten varmistan oppimisen?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti